Lapset- ja nuoret sekä sosiaalinen media: Uhka vai mahdollisuus?

Emme voi välttyä lausumasta sanoja; sosiaalinen media, silloin kun puhutaan nuorten lisääntyneestä pahoinvoinnista. Oli sitten kyseessä valtakunnallinen tai maailmanlaajuinen asiayhteys. Yhä enenevissä määrin sosiaalisen median haitalliset vaikutukset nostetaan suurimmaksi möröksi lasten- ja nuorten lisääntyneessä pahoinvoinnissa. Tämä ajatus on helppo myydä meille aikuisille, sukupolvelle, joka on kasvanut ilman sosiaalista mediaa. Edellä mainittu huomio laittaa ainakin itseni ajattelemaan asiaa tarkemmin. Millaiset ovat mahdollisuudet ja lähtökohdat oman sukupolveni aikuisille, jotka ovat tosiaankin kasvaneet ilman sosiaalista mediaa. Kuinka voimme ymmärtää ja kasvattaa sosiaalisen median hallitsemaa sukupolvea? Olemmeko jo lähtökohtaisesti aivan liian kaukana nuoristamme, osaamisen ja ymmärtämisen suhteen? Se missä ennen aikuisen sana oli laki ja ainoa oikea totuus, voikin jäädä uudemman ja perustellumman tiedon varjoon. Pistää ainakin itseni pohtimaan, että miten tästä voisi saada toimivan kokonaisuuden, jossa kaikki voisivat voittaa tai edes selvitä?

Olen pohtinut tätä asiaa ja sen kompleksisuutta hyvinkin paljon. Aiemmin olen syyllistynyt hyvinkin yksikertaistaviin sekä mustavalkoisiin päätelmiin ja ratkaisuihin. Joku muu saattaa tunnistaa itsessään samaa. En voi kiistää miettineeni useasti sitä, että sosiaalinen media pitäisi kieltää tai se on pelkkä nuorisoa turmeleva ympäristö. Toki sitäkin se sisältää, huolestuttavan paljon ja valitettavasti enenevissä määrin. Sosiaalisen median välityksellä voidaan saada pahaa aikaan erittäin paljon, laajasti sekä nopeasti. Mutta itse olen ajatellut asian niin, että se on ympäristö, joka on tullut jäädäkseen. Seuraava askel, jonka mielestäni voisimme ottaa, on sosiaalisen median haltuun otto ja siihen sopeutuminen. Voitaisiinko löytää keinoja, joilla sosiaalisen median aiheuttama ja ylläpitämä pahoinvointi, käännettäisiin hyvinvointia lisääviksi toiminnoiksi. Näin yritän pyrkiä sen itse ajattelemaan.

Itse olen sosiaalisen median taitavan ja hyvinvointia vahvistavan käytön alkumetreillä. Pyrin hyödyntämään sen tarjoamia mahdollisuuksia osaamiseni ja kykyjeni mukaan. Oma ikäni, joka on keski- ikä, antaa asialle omat haasteensa, mutta toisaalta myös uudet oppimisen ja oivaltamisen tuntemukset. Ajattelen, että tässä iässä osaan jo kohdentaa resurssini tarkemmin myös sosiaalisen median hyödyntämisessä. Lisäksi toivon osaavani rajoittaa sen käytön oikeisiin mittasuhteisiin niin, että muu sosiaalinen elämäni säilyisi elinvoimaisena. Myös lähdekritiikin kehittyminen on iän tuomaa viisautta. Toisaalta erittäin taitava tekoälyn käyttö haastaa myös meitä iän kartuttamia sosiaalisen median käyttäjiä. Terve kriittisyys on erittäin tärkeässä asemassa tässä asiassa. Nämä asiat ovat mielestäni niitä vahvuuksia, joita iän tuoma kokemus tarjoaa. Joka tapauksessa puhutaan hyvin haastavasta ja laajasta toimintaympäristöstä.

Mutta uskon edelleen, että myös sosiaalisella medialla on oma paikkansa hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Ja onhan siitä olemassa ihan tutkittuakin tietoa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että passiivinen sosiaalisen median käyttö lisää nuorten pahoinvointia ja ahdistusta. Mutta aktiivinen sosiaalisen median käyttö on todettu lisäävän nuorten hyvinvointia sekä osallisuutta. Tässä lienee se suurin haaste sosiaalisen median käytössä. Kuinka saamme hyödynnettyä ja lisättyä sosiaalisen median hyvinvointia ja osallisuutta lisäävää vaikutusta. Mitkä ovat ne oikeat keinot, joilla saamme algoritmit kääntymään lasten- ja nuorten hyödyksi eikä viholliseksi. Nämä ovat asioita, joihin itse haluaisin panostaa, jos taitoni siihen riittäisivät. Jos joku kääntäisi algoritmit tukemaan lasten- ja nuorten hyvinvointia, hänelle kuuluisi myöntää Nobelin rauhanpalkinto. Toki yritän omalla toiminnallani sekä sosiaalisen median sisällölläni tuottaa hyvinvointia tukevaa sekä suvaitsevaisuutta lisäävää informaatiota. Sitten voin vain toivoa, että algoritmit antavat minulle tukensa saavuttamaan nuoria, sekä muita asiasta kiinnostuneita.

Tämä on minun lähestymistapani paljon puhuttelevan sosiaalisen median suhteen. Jotkut alaa tunteva ihmiset pystyvät käsittelemään ja arvioimaan asiaa paljon monipuolisemmin, mutta tämä on maallikon oma näkemys asiasta. Pidän asiaa erittäin tärkeänä, sillä huomaan sen vaikutuksen omassa työssäni hyvinkin monesta näkökulmasta. Mutta haluan olla siellä missä nuoretkin ovat, sillä se avartaa näkemystäni sekä auttaa ymmärtämään asiaa edes pintaraapaisuna.

-Turha olla sisällä, jos nuoret ovat ulkona...kohtaamiset jäisivät silloin aika vähäisiksi-